Keliber Facebookissa

Aktiiviset suojelutoimet

Yhtiön tulevista louhosalueista Syväjärvellä on vuoden 2014 kartoituksissa havaittu viitasammakkoa (Rana arvalis). Syväjärven ja Rapasaaren louhosalueille ulottuu myös maakotkan (Aquila chrysaetos) reviiri. Mainitut lajit ovat Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja.

Viitasammakko

Viitasammakko (Rana arvalis) on Suomessa laajalle levinnyt ja melko yleinen sammakkolaji, joka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen (IV(a)) lajeihin, jotka edellyttävät jäsenvaltioilta tiukkaa suojelua. Viitasammakon tunnettujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Lisäksi on kielletty sammakoiden tahallinen häiritseminen erityisesti niiden lisääntymis-, jälkeläistenhoito- ja talvehtimisaikana sekä tahallinen munien hävittäminen tai ottaminen luonnosta.

Kaikki Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajit (10 kpl) ovat Euroopassa laajalle levinneitä ja suhteellisen yleisiä lajeja, jotka Suomessa ovat levinneisyysalueensa pohjoisella äärirajalla. Sammakot suosivat lisääntymispaikkoinaan ja elinympäristöinään seisovavetisiä lammikoita, joissa ei ole kaloja, jotka saattaisivat syödä vastakuoriutuneet nuijapäät. Sammakolla, viitasammakolla ja vesiliskolla ei ole keinoja puolustautua kaloja vastaan yhtä hyvin kuin myrkyllisellä rupikonnalla, joka suosiikin hieman kookkaampia lammikoita ja metsälampia lisääntymisalueinaan.

Heti kun louhosten suunnittelua varten tehdyissä luontoselvityksissä todettiin, että alueella esiintyy viitasammakko, aloitti Keliber suunnittelun millä toimenpiteillä sekä viitasammakon suotuisa suojelutaso säilyy että louhostoiminta mahdollistuu alueella. Suunnittelun lopputuloksena määritettiin aktiivinen, ennakoiva toimenpideohjelma, jonka toteutus käynnistettiin välittömästi.

Toteutettujen aktiivisten suojelutoimenpiteiden tavoitteena on parantaa viitasammakoiden elinympäristön laatua ja mahdollistaa louhostoiminta osalla aluetta. Viitasammakoiden aktiivisten suojelutoimenpiteiden toteuttaminen on uutta Suomessa ja koska ympäristövaikutusten ennakoimiseen ja mahdollisten haittojen ennaltaehkäisyyn on parasta ryhtyä ajoissa, on aktiivinen lajin suojelu aloitettu jo huomattavasti ennen suunnitellun hankkeen toteuttamista. Syvä- ja Heinäjärven alueelle kaivettiin varhaisessa vaiheessa, keväällä 2015, suunnitellun avolouhoksen ja olemassa olevan viitasammakoiden elinympäristön yhteyteen kolme uutta viitasammakkolampea ja vuonna 2016 yksi lampi lisää. Lampien on tarkoitus toimia uusina viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoina ja siten parantaa alueen viitasammakoiden elinympäristöä.

Maakotka

Maakotkan levinneisyys kattaa koko pohjoisen pallonpuoliskon arktiset alueet. BirdLifen kyselyn mukaan Euroopassa pesi 2000-luvun alussa 8 400–11 000 paria. Suomen pesimäkannaksi on vuonna 2010 arvioitu 300–400 paria. Uhanalaisarvioinnissa se todettiin edelleen vaarantuneeksi.

Keliber Oy:n louhosalueet sijoittuvat osittain maakotkan reviirille. Keliber on teettänyt toimintasuunnitelma Vionnevan maakotkan reviirin laadun parantamiseksi ja suotuisan suojelutason turvaamiseksi litiumkaivoshankkeen aikana. Suunnitelman on laatinut suunnittelutoimisto Ramboll Finland Oy. Työstä ovat vastanneet FK, biologi Hannu Tikkanen ja ympäristösuunnittelija Heikki Tuohimaa. Reviirin kotkatiedot on saatu kotkarengastaja Tuomo Puutiolta. Häntä on kuultu asiantuntijana myös suunnitelman laadinnassa.

Toimenpiteiden tavoitteet ovat:

  • Kotkien pesintä mahdollistuu häiriöttömillä alueilla
  • Reviirin laatu säilyy ennallaan tai paranee
  • Poikastuotto reviirillä säilyy vähintään nykyisellään (keskimäärin 0,5 poikasta/vuosi)
  • Kaivoshankkeet voidaan toteuttaa ilman merkittäviä vaikutuksia kotkan elinoloihin.

Mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi ja reviirin laadun parantamiseksi on toteutettu seuraavia toimia:

  1. Rakennettu tekopesiä häiriöalueen ulkopuolelle,
  2. Aloitettu talviaikainen keinoruokinta ja
  3. Aloitettu koiraskotkan satelliittiseuranta.

Tutustu suunnitelmiin ja seurantaraportteihin