Keliber Facebookissa

Syväjärvi

Syväjärven spodumeenipegmatiittia tutki 1960-luvulla Suomen Mineraali Oy. Alue tunnettiin tuolloin Ruohojärvenä.

1980-luvulla tutkimuksia jatkoi Paraisten Kalkki Oy. Vuosina 2006–2010 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkoi aikaisempia tutkimuksia lohkaremalminetsinnän, geofysiikan ja timanttikairauksen avulla.

Keliber on tutkinut Syväjärven esiintymää vuodesta 2013. Yhtiö on toteuttanut Syväjärvellä useita kairausohjelmia sekä koelouhinnan tunnelinäytteenottona kesällä 2016.

Syväjärven spodumeenipegmatiitti koostuu pääjuonesta, joka on paikoin jakautunut kahdeksi erilliseksi pegmatiittijuoneksi sekä muutamasta kapeasta rinnakkaisjuonesta. Pääjuonen maksimipaksuus on noin 30 metriä.

Sivukivistä yleisimpiä Syväjärven alueella ovat kiilleliuske ja metagrauvakka. Myös vulkaanisperäisiä kiviä kuten metatuffia, metalapillituffia, meta-agglomeraattia ja plagioklaasiporfyriittiä esiintyy.

Mineraalivarannot – Syväjärvi
Luokitus Esiintymä kt Li₂O % Cutoff JORC

Yhteensä

2 827 1,20
Mitatut Syväjärvi 1 542 1,33 0,50 2012
Osoitetut Syväjärvi 1 167 1,07 0,50 2012
Mahdollinen Syväjärvi 118 0,79 0,50 2012
Malmivarat – Syväjärvi
Luokitus Esiintymä kt Li₂O % JORC
Todetut Syväjärvi 1 433 1,18 2012
Todennäköinen Syväjärvi 491 0,97 2012
Yhteensä 1 924 1,13

Malmivara-arviot on laatinut Pöyry Finland Oy, Ville-Matti Sepän MSc (geologia) valvoessa arvion laatimista EurGeol-pätevyyden omaavana henkilönä. Syväjärven mineraalivarantoarvion on laatinut ja raportoinut Payne Geological Services Pty Ltd. Arviot on laadittu ja raportoitu JORC-koodin (2012) mukaisesti (the 2012 edition of the Australasian Code for Reporting of Mineral Resources and Ore Reserves).