Keliber Facebookissa

Syväjärvi

Syväjärven spodumeenipegmatiittia tutki 1960-luvulla Suomen Mineraali Oy. Alue tunnettiin tuolloin Ruohojärvenä.

1980-luvulla tutkimuksia jatkoi Paraisten Kalkki Oy. Vuosina 2006–2010 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkoi aikaisempia tutkimuksia lohkaremalminetsinnän, geofysiikan ja timanttikairauksen avulla.

Keliber on tutkinut Syväjärven esiintymää vuodesta 2013. Yhtiö on toteuttanut Syväjärvellä useita kairausohjelmia sekä koelouhinnan tunnelinäytteenottona kesällä 2016.

Syväjärven spodumeenipegmatiitti koostuu pääjuonesta, joka on paikoin jakautunut kahdeksi erilliseksi pegmatiittijuoneksi sekä muutamasta kapeasta rinnakkaisjuonesta. Pääjuonen maksimipaksuus on noin 30 metriä.

Sivukivistä yleisimpiä Syväjärven alueella ovat kiilleliuske ja metagrauvakka. Myös vulkaanisperäisiä kiviä kuten metatuffia, metalapillituffia, meta-agglomeraattia ja plagioklaasiporfyriittiä esiintyy.

Mineraalivarannot – Syväjärvi
Luokitus Esiintymä kt Li₂O % Cutoff JORC
Yhteensä 2 170 1,24
Mahdollinen Syväjärvi 60 0,90
Mitatut Syväjärvi 790 1,32 0,50 2012
Osoitetut Syväjärvi 1 382 1,20 0,50 2012
Malmivarat – Syväjärvi
Luokitus Esiintymä kt Li₂O % JORC
Todetut Syväjärvi 735 1,25 2012
Todennäköinen Syväjärvi 1 027 1,12 2012
Yhteensä 1 762 1,17

Mineraalivarannot (JORC 2012) Markku Meriläinen (MAusIMM) ja Pekka Lovén (MAusIMM (CP)) 16.5.2018. Malmivarat (JORC 2012) Ville-Matti Seppä (EurGeol (QP)) 14.6.2018. Mineraalivarannot on laskettu Li₂O 0,5 % cutoffilla. Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.