Kysymyksiä ja vastauksia

Q&A – kysymykset ja vastaukset Keliberin yleisötilaisuudessa 23.9.2021

Yleisön kysymyksiin vastasivat toimitusjohtaja Hannu Hautala (HH), päägeologi Pentti Grönholm (PG), kemiantehtaan päällikkö Sami Heikkinen (SH), tehdaspalvelujohtaja Manu Myllymäki (MM), henkilöstöjohtaja Asko Saastamoinen (AS) ja ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski (KW). Kysymyksiä ja vastauksia on hieman lyhennetty ja muokattu.

Miten vesien kuormitusta arvioidaan jokien alajuoksujen ja järvien osalta, ja kuka on tehnyt arviot?

KW: Vesitaseen ja vesien kuormituksen määrittely ja arviointi on meneillään Päivänevan ja Rapasaaren osalta. Vesitaseen viimeistely on meneillään, koska saimme juuri uuden (kasvaneen) malmivara-arvion ja louhintasuunnitelman. Vesitaseesta saadaan syntyvien, kierrätettävien ja poistettavien vesien laatu ja määrä sekä niiden puhdistustarve, jonka perusteella suunnitellaan puhdistus ja lasketaan päästöt (kilot ja pitoisuus), jotka voidaan johtaa vesistöön vesistön tilaluokan siitä huonontumatta. Vesistömallinnuksen tekee AFRY Oy ja kuormituksen vaikutusarviot vesistöissä Vahanen Oy, jotka molemmat ovat tunnettuja toimijoita.

Lisäksi päivitetään meneillään olevan lupaprosessin aikana Keliberin tarkkailusuunnitelma, jossa on määritetty tarkkailupisteet ja mitä ja kuinka usein mitataan. Suunnitelma hyväksytään luvassa (AVI), ja myös valvontaviranomaisen (ELY) hyväksyntä usein tarvitaan.

Millaisia kuormituksia tästä oletetaan tulevan ja onko tässä mahdollisia isompia vaihteluita vuodenaikojen mukaan? Esimerkkinä Isojärvi Alavetelin suunnalla.

KW: Vaihteluja on vuodenaikojen mukaan, koska kaivos on taivasalla ja sademäärät vaihtelevat. Sade lisää poistettavien vesien määrää, mutta olennaista on, että haitta-aineiden pitoisuudet vedessä laimenevat veden määrän kasvaessa. Typpi on tärkein mahdollisesti vesistön tilaan vaikuttava aine.

Rikastamon vesiin sää ei vaikuta: rikastamo tulee olemaan käynnissä koko ajan, ja sen isoon kiertovesialtaaseen voidaan varastoida vettä, jota poistetaan säädellysti. Pitoisuuksiin voidaan siis vaikuttaa säätelemällä poistoveden laskua vesistöön.

Rikastamon vesi otetaan Köyhäjoesta ja lasketaan puhdistettuna Köyhäjokeen. Pitoisuudet arvioidaan mallien avulla jokien alajuoksulle ja Perhonjoen Keskialueen järviryhmään saakka. Jos toiminnan alettua havaitaan tarvetta pidemmälle ulottuville mittauksille, niitä lisätään tarpeen mukaan. Oman tarkkailun lisäksi Keliber tulee osallistumaan Perhonjoen yhteistarkkailuun, joka on meneillään. Yhteistarkkailusta saadaan kokonaisvaltainen kuva joen tilasta ja kuormituksesta.

Vaikka YVA on tehty, niin miten näkemys nyt menee vesien kunnosta käytännössä?

KW: Ympäristövaikutusten arviointeja on tehty jo neljä kertaa ja niissä arvioitu vesistökuormitus. Sitä tarkennetaan nyt lupaprosessin yhteydessä ja tarkkailujen perusteella ja mahdolliset muutokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa.

Miten jälkisiivouksiin ja ennallistamiseen on varauduttu louhosten osalta? Eli ts. miten on turvattu, että maanomistajat eivät joudu maksumiehiksi toiminnan päättymisen jälkeen, tällöinhän alueet palautuvat omistajien käyttöön? Voi olla, että myös vuosien jälkeen jotain ilmenee, miten tällaiseen on varauduttu?

KW: Toiminnan suunnittelussa huomioidaan sivukiven läjitys, johon kuuluu myös sivukivikasojen maisemointi ja jälkitarkkailu ja mahdollinen jälkihoito. Maisemointia ja ennallistamista varten määrätään luvassa vakuus, joka kattaa ennallistamisen, jälkihoitotyöt ja myös toiminnan jälkeisen tarkkailun. Vakuus yhtiön on asetettava ELYn hyväksi. Tällä varmistetaan maisemointi, tarkkailu ja jälkihoito myös mahdollisessa konkurssitilanteessa - maaomistajat eivät siis joudu maksumiehiksi. Esimerkiksi Keliberin Syväjärven kaivoksen ympäristöluvassa on määrätty 1,67 M€:n vakuus.

Perustuuko maanomistajille maksettava mahdollinen louhintakorvaus valmiin litiumhydroksidin markkinahintaan vai kaivokselta lähtevään rikasteen markkinahintaan, joka on huomattavasti pienempi kuin valmiin litiumhydroksidin markkinahinta?

MM: Se perustuu rikastamon tuotantoon, ja hintana käytetään rikasteen maailmanmarkkinahintaa. Rikastamo toimii Päivänevalla. Louhintakorvaus maksetaan Syväjärveltä louhittavan malmin osalta Syväjärven kaivosalueen maanomistajille ja Rapasaaresta louhittavan malmin osalta Rapasaaren kaivosalueen maanomistajille.

Millaisia henkilömääriä arvellaan tarvittavan majoituksiin rakentamisvaiheessa, voiko olettaa, että iso osa tulee ulkopaikkakunnilta? Onko majoitustilojen riittävyydestä arvioita?

HH: Emme vielä tiedä, mistä kaikkialta rakentajat tulevat, mutta kun Kokkolan ja Kaustisen työmailla tarvitaan noin 500 henkilöä, voimme olettaa, että majoituskapasiteettia tarvitaan. Jos kenellä on majoitustiloja tarjolla, kannattaa siitä vinkata Keliberille. Asia tulee ajankohtaiseksi ensi vuonna.

Kauanko rakentamisvaihe mahdollisesti kestää?

HH: Rakentaminen alkaa isossa kaavassa kesällä 2022, ja se on tarkoitus saada päätökseen viimeistään alkusyksystä 2024.

Onko Keliber ottanut huomioon CO2-päästöt rakentamisessa ja operoinnissa? Ovatko kaivoskoneet sähköisiä?

HH: Olemme tekemässä hiilidioksidipäästöselvitystä, jossa huomioidaan oma tuotantoprosessi kaivoksesta rikastamon kautta Kokkolan kemiantehtaalle ja siihen kuuluvat kuljetukset. Lisäksi selvitykseen kuuluu vertailu litiumtoimituksista asiakkaille Eurooppaan: Keliberin reitti Gdanskin kautta suhteessa Australiasta alkavaan tuotantoketjuun, joka kulkee Kiinan kautta Eurooppaan. Laskenta valmistuu vuodenvaihteen aikoihin ja sen tekee ulkopuolinen toimija.

Sähköisten kaivoskoneiden tilannetta on selvitetty, ja seuraamme tekniikan kehittymistä. Kaivoksissa tulevat työskentelemään urakoitsijat.

Miten Keliber huomioi hajapäästöt ja kunnossapidosta aiheutuvat päästöt esim. rikastamon ja kemiantehtaan ja venttiilien osalta?
KW:
Se on osa suunnittelua, jossa ympäristöasiat ovat aina mukana tärkeänä kriteerinä.

Tuotantomäärät ovat kasvamassa aiempaan verrattuna. Miten paljon rekkaliikennettä on tulossa Kaustisen ja Kokkolan välille tuotantovaiheessa?

KW: Rikastamolta lähtevä rekkaliikenne menee Toholammintien kautta ja Kaustisen läpi ja sitten Jyväskyläntietä Kokkolaan. Rikasteen kuljetukseen arvioidaan tarvittavan 1–2 rekkaa tunnissa, päiväsaikaan arkisin. Suunnitelmissa on myös kiisupitoisen kiilleliuskekiven hyödyntäminen Kokkolan satamarakenteissa, kiertotalouden edistämiseksi. Se aiheuttaisi myös 1–2 rekkakuljetusta tunnissa kolmen vuoden ajan. Yhteensä rekkoja kulkisi keskimäärin 3 tunnissa.

Oliko niin, että lupien puolesta Syväjärvellä on mahdollista aloittaa työt vaikka heti?

KW: Kyllä. Ympäristölupa sai lainvoiman kesällä, kaivoslupa on olemassa ja kaivostoimitus on lainvoimainen.

Osayleiskaavaan on haalittu metsätalousmaata merkinnällä M, mikä aiheuttaa tuhansien eurojen menetyksiä metsänomistajille, kun yhtiöt karttavat puunostoa mm. metsäsertifioinnin menetyksestä johtuen. Myös KEME-rahoitukset etuisuuksineen menetetään. Aiotteko muuttaa osayleiskaavan rajausta metsien osalta? Metsälaki riittää mainiosti säilyttämään lähialueet puustoisena ja vähentämään melun ja pölyn leviämistä.

KW: Kaavalla on vaikutusta vain kaivosalueeseen, se ei vaikuta kaavaan tulevaan M-merkittyyn maa- ja metsätalousmaahan. Myös KEME-rahoituksia olemme selvittäneet ja saaneet tiedon, jonka mukaan kaivosalueen kaavoituksella ei ole vaikutusta niihin.

Malmivarat ovat lisääntyneet. Vaatiiko se uutta lupamenettelyä, vai mennäänkö vanhalla luvalla, vaikka louhinnan määrä kolminkertaistuisi? Entä kasvavatko ennallistamiseen varatut rahat?

KW: Lupa haetaan nykyiselle kapasiteetille. Vaikka malmimäärä lisääntyy, tuotannon vuosikapasiteetti ei muutu, vaan toimintavuosien määrä kasvaa. Rikasteen ja litiumhydroksidin tuotantomäärät pysyvät vakiona. Nykyisen luvan määriä ei siis voi hilata ylöspäin ilman selvityksiä. Vuosittaisen louhintamäärän kasvu samoin kuin tuotannon vuosittaisen kapasiteetin nousu edellyttää lupien päivittämistä.

Milloin alkaa työntekijöiden rekrytoinnit?

AS: Ne ovat pienessä määrin käynnissä jo nyt. Keliberiläisiä on nyt n. 30, joka on kaksinkertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna. Väkimäärä kasvaa seuraavan vuoden aikana, mutta isompi rekrytointi käynnistyy 2022 lopulla ja jatkuu 2023 aikana. Tuotanto on käynnissä 2024, ja silloin meillä on 150–200 omaa työntekijää. Sen lisäksi tulevat pysyvät urakoitsijat, esimerkiksi kaivoksen poraus-, lastaus- ja kuljetustehtävissä. Heidän rekrytointinsa kulkevat samassa tahdissa Keliberin kanssa.

Kuinka syvälle malmivarannot jatkuvat? Kuinka syvälle on kairattu? Tuleeko maanalainen kaivos?

PG: Tällä hetkellä tiedetään malmivaroja Syväjärvellä 120 metrin syvyyteen maanpinnasta suoraan alaspäin ja Rapasaarella 180 metriin. Siellä on ensin avolouhintaa ja sitten siirrytään maanalaiseen louhintaan noin vuoden ajaksi. Kun kairataan syvemmälle, on aina mahdollista löytää lisää malmivaroja.

Kaivosturvallisuus on tärkeä osa rakentamista ja tuotantoa. Miten kaivosturvallisuus organisoidaan?

PG: Kaivosturvallisuuslupa on vielä haussa Syväjärvelle, sen myöntää Tukes. Luvassa tarkastellaan asioita hyvin yksityiskohtaisesti. Viranomainen valvoo ja määräaikaistarkastuksia tehdään toiminnan aikana.

Vaikuttaako budjettiriihessä päätetty kaivosvero Keliberiin?

HH: On puhuttu, että Suomessa kerättäisiin kaivosveroa 25 miljoonaa euroa yhteensä kaikilta kaivoksilta, ja että tulo jaettaisiin suhteessa 60/40 kuntien ja valtion välillä. Keliberin osuus verosta jää näin ollen melko pieneksi, joten se ei vaikuta toimintaan. Olemme kyllä iloisia siitä, että maksamastamme verosta mahdollisimman suuri osa ohjautuisi paikallisille veronsaajille.

Mistä työntekijät saadaan, ovatko ulkomaisia reppumiehiä? Tuleeko paikkakunnalle hyötyä? Miten yhtiö voi vaikuttaa siihen, että työ hyödyttää paikkakuntaa?

HH: Meillä on 150–200 työntekijää tuotantovaiheessa. Kyseessä on pitkäjänteinen toiminta Kaustisella ja Kokkolassa. Olemme jo käynnistäneet paikallista koulutusyhteistyötä ja on syytä olettaa, että saamme ammattitaitoista työvoimaa palkattua. Samoin on syytä olettaa, että työntekijöitä asettuu tälle seudulle, koska toiminta on pitkäjänteistä. Myös turvesuoalueella on ammattitaitoista väkeä, joista osa halunnee työskennellä Keliberin palveluksessa esimerkiksi koneenkuljettajina, rikastamon prosessissa tai kunnossapidossa.

Rakentamisen aikana työllistämme 500 ihmistä. Olemme pieni organisaatio, ja meidän on tehtävä varsin mittavia hankintapaketteja. Toimittajillamme on toimintaa Suomessa mutta myös kansainvälisesti. Uskomme, että kilpailukykyistä paikallista osaamista löytyy, esimerkiksi maanrakentamisessa sekä betoni- ja teräsurakoinnissa.

Kuljetus tehtäneen alihankintana. Miten kilpailutus järjestetään, mahdollistaako se pienten paikallisten yrittäjien kuten turveyrittäjien työnsaannin? Voitte vaikuttaa kilpailutukseen vastuullisena yrityksenä!

HH: Asia on tiedostettu, ja meillä on jo ollut hyvähenkisiä neuvotteluita alueella toimivien kuljetusyrityksen kanssa. Alueella on hyviä toimittajia.

Keliberille voi toivottaa onnea 20-vuotissyntymäpäivän johdosta – niin kauan hanke on ollut meneillään. Uskotteko asiaan edelleen vai alkaako puntti tutista?

HH: Ei tutise: litiumin kysyntä kasvaa roimasti, kun akkutehtaita ja sähköautotehtaita tulee lisää. Kannattavuudesta totean, että vuonna 2019 tehty kannattavuusselvitys lupaa hankkeelle hyvää, jopa erinomaista kannattavuutta. Nyt teemme kannattavuusselvityksen päivitystä suuremmalla tuotantomäärällä ja huomioiden uusi rikastamon sijainti. Tonni litiumhydroksidia maksaa nyt 18 000 dollaria, kun se oli vuosi sitten 8000–9000 dollaria.

Minkälaiset terveiset kemiantehtaan tai rikastamon johto haluaa lähettää alueen nuorille tulevista uramahdollisuuksista? Mitä kannattaisi opiskella?

AS: Keliber tarvitsee monien alojen osaajia geologiasta taloushallintoon, mutta tekniset alat kuten prosessi-, kemia-, kone- ja sähköautomaatiotekniikka korostuvat. Luonnontieteiden osaamista tarvitaan, erityisesti geologiaa ja kemiaa. Tarvitsemme tekijöitä kaikilta koulutusasteilta. Kouluttamattomien työllistyminen Keliberille ei ole todennäköistä. Tuotantoon tullaan hakemaan mm. prosessityöntekijöitä, mekaanisia ja sähköasentajia, laboratoriohenkilökuntaa, työnjohtajia ja käyttöinsinöörejä.

Keliberille tähtääviä koulutuksia käynnistyy jo syksyllä 2022 esim. Kpedun järjestämänä.

Mitkä ovat kaivoksen tärkeimmät kiertotalouteen liittyvät kehittämishankkeet?

KW: Kiertotalous on rakennuttu syvälle Keliberin suunnitelmiin. Tavoitteena on omien sivuvirtojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen läjityksen sijasta.

Litiumin tuotantoprosessissa syntyvää analsiimihiekkaa on suunniteltu käytettävän Kokkolan sataman rakenteisiin, mikä on massamäärältään erittäin mittava kiertotalousteko, samoin kuin kiisukiven hyödyntäminen sataman laajennuksen penkereissä. Kiisukivi on louhinnan aikana syntyvää sivukiveä.

Sivuvirtoja voidaan hyödyntää erityisesti rakennusaineissa. Uusin esimerkki tästä on Betolarin ja JA-KO Betonin kanssa aloitettu yhteishanke, jossa suunnitellaan malmin rikastusprosessin sivuvirtana syntyvän rikastushiekan ja analsiimihiekan käyttämistä betonin valmistuksessa runkoaineena.

Keliber osallistuu useisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin muiden yritysten ja tutkimuslaitosten rinnalla kestävän akkuarvoketjun kehittämiseksi, ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kierrätyksen kehittämiseksi. Yhtiö on mukana esim. hankkeissa Syys-IPCEI (Important Project of Common European Interest) ja BatCircle 2.0, jossa mm. tutkitaan kierrätetyn litiumin käyttöä raaka-aineena.